Nyt se sitten olis kotiinlähdön aika. Aamun torkkuja oli ekana aamupalalla ja kamat pakattuna, voitteko kuvitella. :-D

Eilen kävin taas syömässä Fijissä, nyt ankkaa;

Tuossa rasiassa oli "chinese pancakes", eli sellasia silkin ohuita ja minikokoisia tortillapohjia. Päättelin et kai noita kasviksia ja ankkaa on tarkotus sinne käärästä ja pistää vähän teriyakia sekaan. Söin korkeintaan puolet ja sit olin ihan täys. Täällä ei oikein oo tullu syötyä hirveesti ku on vaan kuuma ja ainut mitä haluaa kurkusta alas on juomat.

Sit kävin mm. sellasessa "Neat feet"-paikassa, missä pikkukalat syö jaloista kaikkee kuollutta ihoa. Istuin aika hulppeella sohvalla (joka on rakennettu jonkun hienon auton sisään, enpä osaa selittää) ja tarjolla oli kuoharia. Aika sopivasti kesken tota "hoitoa" alko rannalla hieno ilotulitus.Se, että kymmenet minikalat hyökkää ihan intona syömään jalkoja, on ehkä oudoin tunne ikinä. Varmaan ekat viis minsaa naurettiin "henkilökunnan" kanssa ihan hervottomasti, ne miun ilmeille ja reaktioille ja mie sille todella kummalliselle tunteelle. Kannattaa kokeilla. :-D Sen piti kestää 12 minuuttia, mutta kukaan ei muistanu kattoa kelloa jo olin 10min yliaikaa. Lisäks en muistanu ekaks maksaa eikä kukaan muistanu maksua pyytää, mut kipitin sit takas kun muistin. Kuviakin olis miusta jalat altaassa, mut niitä en kyllä tuu julkasemaan, huhhhuh. :-D Tässä kuitenki yks missä näkyy fisut;

Sit vielä yks kuva viimesestä illasta hotellin altaalla, aika hämärä, mut niin oli tunnelma muutenki..

Ihan kiva lähteä kohta kotia kohti. Tännekin vois jäädä vielä, mut en usko et kovinkaan montaa päivää kestäisin näitä ruotsalaisia teinejä saati sit venäläisiä. Ja kiva ois välillä nukkua enemmänkin kun 3-5 tuntia.

Ainii! On unohtunu ihmetellä miten maailma onkaan pieni. Heti ekana päivänä miun hyvä kaveri 15 vuoden takaa bongas miut rannalta. Olin ehtiny olla siellä korkeintaan neljä minuuttia, kun tuli viesti puhelimeen et oonko se oikeesti mie vai näkeekö väärin. :-D Ja sit yhtenä päivänä bongasin tosta lähikaupasta sellasen venäläisen miehen, joka asuu Lappeenrannassa ja joka kerran raivos miulle töissä. Joistain ihmisistä tai asioista ei vaan pääse eroon vaikka miten matkustais. :-)

Tunnin päästä tulee bussi hakemaan, sit pari tuntia kentällä hikoilemista ja reilut neljä tuntia koneessa takapuoli puutuneena ja oonkin Helsingissä. Ootan aika innolla et pääsen omaan sänkyyn joka on PEHMEÄ ja ainakin L&T on varmaan aika innoissaan ku tuun kotiin. :-) Siis Lara ja Tomba, ei Lassila&Tikanoja.

Ps. Nää miljoonat kirjotusvirheet ei johdu miusta vaan tästä hemmetin näppiksestä.